Omaishoitajuudesta

Harva yli 90-vuotias saa vapaana metsissä vaellella ja nauttia luonnosta synnyinmaillaan. Isän kunnon heiketessä hain omaishoitajuutta, jossa ensimmäinen este oli työssä käymiseni. Tuli hylky. Vetosin uudelleen isän toimintakykyyn ja terveyteen, hylkäys.

Isäni voinnin heikentyessä eivät kotihoidon 10 min / 3 kertaa päivässä käynnit eivät riittäneet. Valmisateriat olivat isän sohvapöydällä syömättä. Ei ulkoilua ja kerran viikossa pääsi suihkuun. Valitin päätöksessä hallinto-oikeuteen ja tuli hylky. Hain myös lupaa valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta lupaa ei myönnetty. Käytin isän geriatrin vastaanotolla, jossa todettiin pitkälle edennyt muistisairaus, laihtuminen ja sekavuus. Uudelleen anottuna näillä dokumenteilla, joissa todettiin isäni toimintakyvyn ylläpidon ja terveyden vaarantuneen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan toisen jaoston päätöksen jälkeen. Vihdoin omaishoitajuus myönnettiin ja elämämme tasaantui. Kotiruoka maistui, mökkikäynnit virkistivät ja hyvän elämän kokemus isällä lisääntyi. Meillä oli hyvä olla yhdessä, vaikka osamme olivat elämänkaaren aikana vaihtuneet.

Isäni, elämäni antaja

Jos olisin saanut päättää isäni, en olisi Aarettia isäkseni valinnut. Samoin myös hän ei olisi minua tyttärekseen. Olin kertojien mukaan pienenä isäni silmäterä, mutta pikkuveljen synnyttyä jäin toiseksi. Olimme molemmat todella vahvalla luonteella varustettuja, joten yhteenottoja ei voinut välttää.

Eletty elämä tasaannutti meitä molempia ja isän jäätyä leskeksi v 2008 olimme jo paljon mökillä ja se yhdisti meitä. Isäni oli hyvä seuramies, kun sille päälle sattui. Hän lämmitti minulle ja naisystävilleni mielellään vanhan savusaunan. Poimi meille herkkutatteja ja muita sieniä mukaan. Jossain vaiheessa huomasin hoitavani kaikki isän asiat. Ajokortin menetykseen johtivat kolaroinnit ja väärien ajosuuntien käyttö. Olin tämän jälkeen myös autonkuljettaja. Muistisairauden edetessä olivat pahinta raivokohtaukset ja muutaman kerran sain nyrkistä, kun en ollut varuillani. Lääkitys tehosi ja loppuvuodet isän elinajasta olivat hyvää arkista elämään kaupungissa ja mökillä.

OMAISHOITAJIEN TUKI - muutosehdotus

Omaishoidon tuen saanti tulee olla laissa ja valtion rahoittamana. Myös työssäkäyvien omaishoitajien asemaan tarvitaan tukitoimia. Omaishoitajuus tulee muuttaa hoitomuodoksi ja tehdä siitä subjektiivinen oikeus. Omaishoitajien elämän taloudellista turvaa ja hoitomuodon jatkuvuuden ennustettavuutta lisätään sillä, että omaishoitajatukien maksatus siirretään Kelalle. Tähän liittyen Suomessa tulee yhdenvertaistaa omaishoitajien tuet niin, että niissä on kautta koko maan kolme tai neljä tuen maksuluokkaa, kuten nytkin. Maksatus siirretään kokonaan pois kunnista Kelalle, jotta päätöksenteon kirjavuus ja kuntien leikkaussäästöt eivät vaikuta tuen saajien talouteen epävarmuutta aiheuttaen. Tukien rahallinen määrä luokitellaan niin hoidon vaativuuden ja sijainnin mukaan, kuten asumisen tuessa. Nämä luokitellut tukitasot kirjataan lakiin euromääräisinä minimeinä ja ne indeksoidaan nykyisen tavan mukaan ministeriössä vuosittain. Omaishoitajien lakisääteiset lomat tulee olla 24 tunnin mittaisia, se on vuorokauden mitta tällä Telluksella, niin myös omaishoitajien kohdalla.

Anita Vihervaara

Omaishoitaja vuosina 2017-2021.